Jopas on ollu kuumia ja aurinkoisia päiviä. Meillä koirat ollu jo pari yötä ulkona. Iirolla siellä on muoviboxi koppina, ku sehän ei pääse (siita ei päästä) oikeaan koirankoppiin nukkumaan. Päivät ne näyttää makaavan reporankoina molemmat täkkien päällä tarhassa. Ulkona on viileämpää nukkua kuin sisällä jossa lukemat alkaa olla miltein +30 asteessa.

Kuningas ajatus, että koirathan voivat vilvoitella itseään uimalla...joo, eihän beaglet yleensä ui, ainakaan ilman, että jänis ois menny siitä edeltä. No, mutta ruoalle persoja ne kuitenkin on. Me siis nakeltiin nakin paljon järveen ja nää kaks kroolas niiden perään. Varsinkin Siita, se souti ees taas etsine nakkeja. Se  jopa sukelsi rannassa, nakkien perässä tottakai. Ilmakuplat oikein nousi pintaan ku se työnsi päänsä veteen. Iiro ei ollu niin ahkera nakkien perässä uimaan, se ku ei nähtävästi voi sitä häntäänsä kastella (katso video)

Iiro ja Siita tuumailutauolla...vieläkö niitä nakkeja jossain kelluu??

Siita kroolaa...

Nakki! Missä se nakki on?

Melkein koppi (huomaa nakki)

Ja se ui ihan mielellään...oikeesti.

Iiro & Siita nakkijahdissa-video

Vuodatus.net on uusinut toimintojaan niin, että nyt on itse kukasenkin HELPPO tehdä omia ulkoasuja. "Puvustamon". Sivuilta sit löysin selkosuomella ohjeet, mutta...ei jummijammi minä ainakaan saanu ITSE tehdyistä sivuista sen näköisiä, että niitä ois voinu käyttöön ottaa. Sivut oli välilä jos minkä näköiset. Koska blogia ei pysty samalla tapaa sulkemaan vähäksi aikaa kuin esim.kotisivuja, laitoin mä sen salasanan taakse siksi aikaa että saa räpöstellä näitä sivuja rauhassa, ne ku piti aina siirtää nettiin näkyville ennen kuin itse näki miltä ne näytti. No näyttihän ne...tyydyin  lopen valmiiseen pohjaan, jonka värimaailma edes vähän muistuttaa kotisivujen pohjaväriä. Kokeilkaa joku jos osaatte uusia noilla ohjeilla blogienne ulkoasua, kertokaa mullekin sitten vinkkejä

Omien kanssa nyt ei paljon koirastella...lenkkeillään vaan. Tässä kuitenkin juhannuskuvia!

Beagelsit pysy jussina pihalla irti...mikähän ois ollu syy?

Näyttääkö grillivarkaalta??

Siita hepuloi...

...iirolla kans hirtti kaasu pohjaan!

TÄ!?! Täällä ei kuulema tarjoilla koirille!

Grillaaja saa kuulla kunniansa...

 täältä löytyy Juhannus video

SESAM GRILLI AUKENE

Mistähän sitä aloittais...

Haapajärven näyttely

Meidän tämänvuoden iso uurastus eli ryhmänäyttely joka on nyt onnellisesti takana oli äärettömän kylmästä kelistä huolimatta erittäin hyvin onnistunut. Kiitos kaikille mukana oleville, ens vuonna taas uudelleen Setäni oli ilmoittanut koiransa myös näyttelyyn. Jepi on syksyllä 2 vuotta täyttävä uros. Valitettavasti en paljoa päässy koiraa kehässä näkemään ku nenä oli kiinni arvostelupaperissa, olin kirjoittavana kehäsihteerinä. Kiitos kuitenkin beaglenisteille kuvista.

Syksyllä mahdollisesti ajokokeisiin...

Keiteleen näyttely

Kun olin lauantain kehässä palelluttanut itseni, sain hullun ajatuksen, lähden sunnuntaina saman tuomarin arvostelua seuraamaan keiteleelle. Markus kuitenkin oli Piikkiössä vetoskioissa ja appivanhemmat jyväskylässä rippijuhlissa joten ajattelin että otan koirat turistiksi mukaan. Siita kuitenkin aamulla ulos lähteiessä kävi Iiroon käsiksi, joten se lunasti paikkansa tarhasta. Iiro lähti ottamaan kyytiä Keiteleelle poikaansa Intoa moikkaamaan. Jenna oli myös näyttelyssä Innon kanssa. Poika oli kasvanut ja vankistunut, miehistynyt. Hienosti Jenna esittää koiransa kehässä ja Intokin seisoo itse häntää ylhäällä pitäen. Into oli PU-2. Itse kuvasin tuomarille, hänen pyynnöstään, kaikki hänen arvostelemat koiransa. Onneksi oli tuo äidin parempi digipokkari...tuli vaan taas se järkkärikuume, ei voi mitään.

Komee kossi

Jenna & Into

Samaan aikaan Porissa...

Iippo osallistui ensimmäiseen Mölli-Toko kilpailuun. Eli se on harjoitus kilpailu. Kovasti Maikkua jännitti, että pysyykö koko koira edes hanskassa ja oli kait siellä kaikki kynnellekykenevät kaverit nakitettu kehän laidalle pyydystämään karkaava, tokoileva, beagle. Turhaa oli...ei karannu pikku piikeli vaan tokoili hienosti. Iipon omasta BLOGISTA löytyy pisteet ja kuvia! Ykkönenhän se tuli TOKO kilpailusta, Onnittelut!

Vetokisat

Haapajärven näyttelyn aikaan Piikkiössä oli kauden 2009 ensimmäinen kilpailu. Itse en sinne mukaan päässyt näyttelymme vuoksi. Oikeastaan ihan hyväkin...ilmat oli aivan persiistä, syvältä ja poikittain eikä siellä nyt mitään ihmettä edes ollu tapahtunu. Tai siis oli, mutta ei sellaista mitä toivottiin. 25,50metriä ja poks...seuraava viikko menikin sitten pojilla taas koneen kanssa remppahommissa koska toiset vetokisat ovat JO heti seuraavana viikonloppuna.

Nurmekseen lähdettiin jo vähän enemmän toiveikkaana vaikka ensimmäisen veto oli vähän varovaisempi aloitus. Mitään ei toivottuja ääniä ei koneesta kuulunut joten uudestaankin pääsi vetämään. Minä en rupea spekuloimaan miten vedot meni ku en niistä ymmärrä. Tuloksista ymmärrän. että Markus tuli toiseksi ja MINÄ sain kotiin vietäväksi leipälaatikon. Koska kahden osakilpailun jälkeen on palkintpallin järjestys ollut niin kirjavaa on luvassa pistelaskussa aika jännittävä vetokausi. Juhannuksena Haapajärvellä kotikisat.

Nurmes 13.6.

Ilmoki ihmisten ilmoille...

Esakin oli ilmoittanut Ilmon näyttelyyn Raahen 13.6. Vara-sertin putki katkesi ja tällä kertaa oli tullut ihan ihka aito sini-valkoinen SERTi ruusuke. Tuomarina Ritva Raita ja Ilmon tulos AVO ERI/1 PU-1 SERT VSP. Katin plättä oli ollu ROP ja Ruska ROP-vet!! Ilmon arvostelua tosin vähän mietin..."Sopusuhtainen, erinomaista tyyppiä oleva uros, jolla hyvä pää. Hyvä pigmentti ja korvat. Hyvin kulmautunut.
Liikkuu kaikin puolin erinomaisesti. Jalostuksessa tulee ottaa huomioon vähäiset valkoiset merkit selässä". Hmmm....

Ilmo Raahen näyttelyssä Kuva: Kati Heikkinen

Mithän tuo tuomari oli tuolla kommentillaan tarkoittanut? eli oliko koira liian musta manttelinen? Vai sitä että koiralla on mustassa manttelissa oikealla puolen valkoisia läiskiä, Ilmohan oli se meidän pentueen "pilkku perse". No jokatapauksessa aika outo pätkä arvostelussa. Esalle onnittelut Ilmon TOISESTA sertistä. Toivottavasti näemme tässä syksyllä, kyllä minä sitä kalenteria kattelen että tulen siellä päin käymään.

Erja harrastaa

Siita ku on minun itseni asettamassa näyttelykiellossa ja Iiro pallittomana on epäkelpo näyttelyihin niin jostain sitä oli koira narunpäähän saatava. Sirpan isällä on tarhassa kauniita koiria jotka vaan vaatii vähän treeniä.  Ensimmäisestä tarhasta napattiin torstaina Nivalan mätsäriin Rita ajokoira. Rita on kaunis, mutta vähän arka, varsinkin miehiä kohtaan. Ku eihän siellä kotona paljoa naamat vaihdu ;) Tuomarina oli oikea ulkomuototuomari Hannu Talvi. Ihme, Rita ei pelännyt kehässä yhtään tuomaria ja antoi hyvin mitata yms. Vähän juoksemisen kanssa oli ongelmia, piti välillä vaihdella taluttimia. Rita sai punaisen, voitti isot aikuiset ja lopulta BEST IN SHOW! WOW.... No tästä sitä sitten innostuttiin ja sunnuntaina lähdettiin Sirpan kanssa kannuksen mätsäriin harjoittelemaan. Tänään Rita vähän pelkäsi naistuomaria, tosin tuomari tais pelätä meitä enemmän. Juokseminen onnistui paremmin kuin torstaina. Katselemme tässä lisää mätsäreitä ja passitin Matin torstaisin koirakouluun koiran kanssa...onhan se ilmoitettu jo KV näyttelyyn

Erja säätää...häntää en sentään nostanu ylös

Viimeistä viikkoa kursseilla viedään...viimeviikolla tein vähän härevämmän hiilihangon. Paljoa ei oo nyt ollu aikaa liikuntaa harrastella. Pidän ihan suosiolla taukoa enkä revi ressiä. Syksyllä se sit kuitenkin TAAS alkaa. Ostin mä uuden uimapuvun, pienemmän ku edellinen ei pysy enää päällä. Mies jonka kanssa asun, mutta joka ei ole mulle sukua on vähän uhkaillu että lähetään alkutalvesta ulkomaille Meillä ois sitten koirapakolaisia...niin ja Alpo. Ennen sitä on kyllä kesäloma...sitä mihin päin lähdetään ei vielä tiedä, mutta eiköhän se aikanaan selviä sekin.

Onnellista kesää kaikille, pitäkäähän hauskaa!!

Näin se vaan aika kuluupi ja kesä tuleepi. Tänne ei kummosempia kuulu. Minä oon ollu pihahommissa ja rupesin raivaamaan sen verran ahkeraan tuota meidän pihaa että ensviikolla taitaa tulla jo kaivinkone avuksi. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. Itse tein myös rattori hommia...on se vaan oma hommansa saada sinne kauhaan enemmän kuin kaksi lapiollista sitä hiekkaa   Juhannukselta jään kotiin eli 3KK:n työkkärin kurssi on ohi, katellaan syksyllä uusia juttuja. Tällähetkellä olo on väsynyt, johtuen monestakin asiasta, ja tämä just alkanut flussa ei paranna oloa yhtään. Mutta koitetaan porskuttaa eteenpäin, oman jaksamisen mukaan.

Meillähän on nyt se "kolmas"...mutta ei koira...Alpo kissa luulee olevansa koira. Se jopa menee koirien tarhaan nukkumaan toiselle laverille. Tarhan verkossa on kissanmentävä reikä...se kulkee meidän kanssa iltalenkillä, joten silloin ei pissareissut mene kylätielle asti koska tuo meidän "kolmas" kulkee vapaana ja jää pian auton alle. Alpo on kesyyntyny nyt tosi paljon, antaa ihmisten jututtaa itseään ulkona. Ja tuppaa jokapaikkaan mukaan.

Alpoa vähän tympii..."miks mä en saanu omaa luuta?"

Koirien pyhätarha...viralliseen paistaa niin kovasti aurinko ja siellä ei kasva nurtsi kuten tässä tarhassa. Siitakin on oppinut että sieltä ei kaivauduta ulos. Ja Alpo..siellä missä muutkin...

Joo no kuolihan ne tuonne kuumuuteen, tottakai...tarvii etsiä uudet koirat ku eihän noilla enää "mitään tee" , auringon polttamat kovat kintaat vaan saa enää niistä (kuorsaus kuului melkein sisälle asti) Alpo lähti tässä vaiheessa pyydystämään kettisiä...siis kärpäsiä...

Ja jottei rattorit lopu ahonpuhdosta niin tässä uusin vahvistus...ensitalven projekti

Jennan Into käydä näppäs myös hienosti viimeisen SERTinsä Paavo Mattilalta, ollen ainut ERIn saanut uros koko beagle kehässä. Suuret ja sydämmelliset onnittelut.

Renkkotenkon Into

Kaksivuotta sitten tähän aikaan oli hyvin, HYVIN väsynyt. Parivuorokautta Siitan kanssa valvoneena ja ensimmäistä koiranpenikointia jännittäneenä, lattialla lopen nukkuneena.  Sirpa assistenttina nämä pennut laitettiin alulle ja maailmaan, kiitos vielä kovasti Sirpa, apusi oli korvaamaton! Pennuille sain aivan ihanat kodit. Vaikka tässä itse hirveästä koiravauva kuumesta kärsinkin niin ei minua harmita, että ei silloin tullu jätettyä kotiin pentua (vaikka näin jälkikäteen ajateltuna SE ois ollu se helpon tapa lisätä omaa koiramäärää, JÄTTÄÄ vaan yks itelle). Kiitos vielä kasvattieni omistajille!! Olkaahan yhteyssä minuunpäin vaikka sähkpostin ja kuvien kera, Ilmosta ja Ellistä ois mukava saada uusia kuvia .

"nuuh nuuh..."

Jenna Intoa katsomassa

Isä ja poika

"Eihän näitä tule enää lisää, eihän?"

Muita kuulumisia

On ollut kyllä kaunis keväinen viikko. Koiratkin ovat tarhailleet melkein jokapäivä ainakin sen 12 tuntia. Siitakin on pysynyt pois kopista ja on  nukkunut ulkona toisella laverilla peiton päällä. Sehän joutuu kyttäämään että mitä se Iiro tekee (nukkuu toisella laverilla) joten eihän sitä kopissa voi olla.

Koiranäyttelypapereiden kanssa on saanut kyllä kans ajan kulumaan...tarvii laittaa myöhemmin yks kuva aiheeseen liittyen, mutta ei vielä ;)

Mä menin ja ostin itelle uudet ratsastushousut (ku edelliset on yhä edelleen liian ilmastoidun malliset ja ISOT) ja sattui sieltä agrimarketista tarttumaan sävysävyyn housujen kanssa ruskea kypäräkin. Niitä kävinkin sitten testaamassa Oksavalla Niinan suokkitammalla. Tämän tamman emällähän mä vedin ne pahat lipat silloin vuonna kirves ja nakki, josta tämä mun ratsastuskammo vähän juontaa. Kivasti meni ratsastus vaikka aika seipään nielly mä selässä olin, nyt ku katoin kuvia tapahtumasta.

Hopotihopoti...katse etsii varalaskeutumis paikkaa ;)

Mut helatorstaina mä sit kävinkin sellaisessa paikassa missä mä tunsin kyllä olevani kuin kotonaan. Iisalmessa OLD HILL RANCHILLA Western-kurssilla. Aivan mahtavaa oli ratsastaa lännen tyyliin. Ei ollu tietoakaan siitä seipään nielleestä Erjasta joka pelkää kaakin kaatuvan hetkenä minä hyvänsä. Sain hevosen taivuteltua ja kääntymään melkein kuin ajatuksen voimalla, LÖYSIN ohjin. Se hevonen myös pysähtyi kuin seinää ku mä  sanoin "Hoooouuuu". Tää on sellainen laji, minkä harrastamista tulen kyllä jatkamaan...tänne ku sais vielä mukaan tuon miehen joka asuu mun kanssa, mutta joka ei ole mulle sukua,niin avot ;) Mutta taitaa nuo naapurin lehmät lentää ennen sitä...

Eli meidän Siitan...Uppa, Uppiaiskoira, vinttura, vinttuvakoiva, JOPA tämä on rakas perheenjäsen, niin kyllähän silläkin noita lempinimiä on. Puhutellaampa sitten sitä niillä nimillä. Uppa on ollu tällä viikolla hyvin hyvin kiltti koira. Se on saanut olla yöt aivan vapaana, tupaa ja meidän makkaria lukuunottamatta. Ei oo pissiny sisälle, hyvä hyvä. Aamuisin se on ollu tiitteränä klo 04.45 ylhäällä ku olen lähteny sen kanssa lemmensillan lenkille (juu, hullu olen, ennen kurssille lähtöä käydään toista tunnin aamulenkki). Vain vinttuvakoiva on päässy aamulla matkaan, Iiro on niin kankea aamuisin että sillä menee puolet lenkistä niin että se on perässä vedettävä malli. Se onkin sitten lenkkeillyt iltaisin Markuksen kanssa. Päivä aamusta paras. Ei oo turhaa liikennettä, ei toisia koiria, vain auringon nousua ja linnun laulua. Aika pelottava kottikärry me kyllä yks aamu nähtiin pellolla. Sitä piti sitten käydä oikein katselemassa ja haistelemassa...minä haistelin ja siitä katseli ja huuteli sille 5 metrin päästä, niin pitkästi kuin flexi antoi myöten. Kauheita pelokkeita ne sitten maajussit pelloilleen jättääki, hyi hittolainen

Uni onkin sitten maistunut aamulla lenkin jälkeen...harmi ku sitä kuorsausta ei saa tähän kuvaan.

Kohta kolme viikkoa tätä minun ruoka ja liikuntaohjelmaa takana. Ei tee heikkoa, varsinkin ku puntarin lukema laskee päivä päivältä, vähän kerrallaan, mutta LASKEE!! Ei ois monestasadasta grammasta enää kiinni niin paukkuu -15kg. Tarviikin ens viikolla hakea Sipen puodista rukkaselle 15kg:n Booster säkki ja kokeilla miltä se tuntuu kantaa omaa viimesyksyn painoaan. Kallistahan tämä laihtuminen on, ku vaatekaappi pitää uusia. Tälläkin hetkellä multa puuttuu takki, ku ei oo sopivaa löytyny.

Postilaatikko pursuilee kirjeitä, ens viikon tiistaina on viimeinen ilmo Haapajärven ryhmänäyttelyyn ja mulle tulee ilmoittautumiset ja myös ne puhelin kyselyt, että jos et ole vielä ilmoittautunut niin kipi kipi se tekemään. Mukava saada muutakin kuin laskuja.

Kurssi Nivalassa loppuu juhannukselle. En hakenut jatkoon, olkoot nyt tälläkertaa tässä, ei oo mun juttu, mutta sitähän varte tää 3kk:n valmentava jakso on että näkee mitä se vois olla. Itselle olen tehny sen kynttilälyhdyn, saunakauhan, talon seinään numerokyltin ja yhden beagle aiheisen nro kyltin joka ei tosin tule mulle itselle. Tarvii ens viikolla suunnata puupuolelle ja kysyy voisko siitä beagle profiilista tehdä talon oveen nimikyltin...ku VAIVALLA ja TUSKALLA sen koirankuvan sain piirrettyä sinne tietokone ohjelmaan Kesä meneekin tässä kotosalla, yläkerta ois tarkoitus saada sellaiseen kuntoon että pääsee omaan huusholliin pesulle tänä vuonna. Puhallusvillaa siellä on puhallettu seinille, vielä kattoon laitetaan. Levytys on menossa ja lattian/seinä panelin värit valitsin...se on sit nyt hyvin vaalean vihertävää. Pihalla ois tarkoitus tänä kesänä tehdä muutakin kuin vain leikata nurmikkoa...

Loppuun vielä kuva, jossa on meidän kaksi tottelevaista koiraa. Ne EIVÄT tule keittiöön ku Markus syö...täytyy pysyä tassut sinisellä puolen tämä on käsky, mutta Siita nyt kuitenkin kokeilee vähän tikulla jäätä, että josko...

Olipas kaunis vapun aika ilmojen suhteen, melkein jo tuntui kesä tulleen, mutta ei aivan. Perjantaina olikin sitten ohjelmaa heti kerrakseen ku aamupäivän olin Pyhäjärvellä jossa oli jotku kokokansan vappujuhlat ja siellä TRAKTORIEN KIIHDYTYSKILPAILUT. Pojat oli saanu houkuteltua Markuksen että se menee sinne yhellä Ursuksellaan (ei siis se millä kilpaillaan vetokisoissa) kilpailemaan. Markus "se mies joka asuu mun kanssa, mutta ei ole sukua mulle", taitaa olla yhtä kilpailuhenkinen kuin vaimonsakin...siellä se kiihdytteli kisoissa Luokka oli "viritetyt", vaikka ihan normi maatalouskäytössä tuo traktori on kyllä. Sijoitus oli kolmas ja PIENI pytty piirongin päälle. Eikä pojat ollu edes antanu pestä traktoria, se on kuulema työkone ja saa olla sen näköinenkin. Mulla naamapaloi...ei aurinkovoidetta ja päässä "paris hilttonit" niin olinhan Tao-Taon näköinen illalla

Puola vastaan Suomi

Iltapäivästä kaasuteltiin sitten kaverin ja hänen miehensä kanssa Nivalaan katsomaan kurssikaverini parinviikonikäistä varsaa. Sööttihän se oli , eipä siitä muuta osaa sanoa. Kattokaa vaikka itte..

"pikku prinsessa, minä & Funi"

Minun pitäis kuulema tuolla emätammalla ruveta loppukesästä ratsastelemaan...katotaan miten käy. Helatorstaina menenkin Iisalmeen Old Hill Ranchille ratsastamaan KOKOPÄIVÄKSI...jiihaa sanon minä ku pääsen ihan länkkäritunnille.

Lauantaina pääsin pitkästä aikaa laulamaan karaokea. Saikin sitten laulaa IHAN koko illan. Kivaa oli, tarvii ottaa uudestaa. Tälläkertaa olin kuskin roolissa, kuskasin itteeni, mutta ehkä ens kerralla taas erikuviot. Parituntia vedin untapalloon ja sitten taas su aamuna menoksi. Olin Oulaisten ryhmänäyttelyssä. Iiro mun piti ottaa matkaan ku Markus oli kans luutuamassa maailmalla koko päivän joten mulla ei jääny sisäkoiralle kusettajaa. Etsin Iiron paperit jotta se pääsi näyttelypaikalle. Aamulla vaihdoin sille pyhäpannan ja sanoin "lähetkö iiro mukaan...", mä lähin viemään kevythäkkiä autoon niin se teputti mun persässä ja hyppäs heti ku takaluukun sain autosta auki niin sisään.  Näyttelypaikalla se teputti niin iloisesti matkassa ja nautti ihan silminnähden ku pääsi "ulkoilemaan". Kyllä se vaan on niin helppo koira pitää mukana, ei tarvi pelätä että se käy toisiin koiriin käsiksi. Tai no, kyllä se yhelle toiselle turisti "mummu beaglelle" vähän ärähti ku se mummu yritti nousta sen päälle. Pyllyjä saa vain haistella ja sekin pitää tehdä rauhallisesti, mutta toi mummubeagle oli vähän turhan innokas Katikin oli Plätän ja Ruskan kanssa näyttelyssä. Mä pääsin juoksuttaa Ruskaa PN-kehässä, no kierros mentiin mutta juoksutin kuitenkin. Juoksutin myös paria ajokoiraa ennen kuin ne meni Kaisun kanssa kehään. Lainasin omaa paksua näyttelytalutinta. Viimeiseksi lainasin samaista talutinta myös yhdelle ajokoiranartulle ku sillä oli mielestäni niin ruma talutin. Siellä sitä sitten odotettiin BIS kehään asti kehänlaidalla, koska se mun näyttelytalutin oli lopulta Oulaisten näyttelyn kaunein...siis se koira joka sillä esitettiin, aika hyvä talutin ei voi muuta sanoa

Kommeeta, kommeeta...

Renkkotenkon Iippo oli sitten sunnuntaina käynyt näyttelyssä Arvi Ellmenin kehässä Mouhijärvellä. Jo toinen Vara-Serti tuli peräjälkeen, Onnittelut Marianne! Muutenkin päivä oli ollut erittäin onnistunut, koska Mariannen ja Markun toinen beagle Kiilan Nita oli ollu VSP ja saanut toisen SERTinsä. Aivan upealta näyttää Iippo tässä melkein 2 vuotis kuvassaan. Todella hieno tämä pentueen ADHD!!

Kuva: Marianne Helander

Läski lähtee

10pv takana tätä minun uutta ruoka- ja liikuntaohjelmaa. Nälkä ei ole ollut kertaakaan,päinvastoin tuntuu että vieläkö mun pitää tällepäivää syödä. 6 ateriaa päivässä, tuntuu välillä että eihän tässä ehdi muuta kuin syömään. Vettä kuuluu myös juoda, 3,5litraa päivässä ja sehän tietää sitä että siellä vessassakin tulee sitten käytyä. Puoli kiloa näytti puntari 10 päivän jälkeen miinusta, vaikka viime viikolla se paino alkuun vain nousikin, mutta se on ihan normaalia. Aamulenkit ennen kukonpierua ja aamupalaa on ne tehokkaimmat rasvanpolttajat, näin on sanottu ja tämähän pitää paikkaansa ku katsoo itseään peiliin. Mitäs se minä koko viime talven teinkään aamuisin...ylös ulos ja lenkille

Kurssi ku alkaa vasta klo 8.00 aamulla niin siinähän ehtii toisenapäivänä käydä tunnin aamulenkin kera koirien ja toisena aamuna mennä kuntosalille kuuden jälkeen. Oli muuten eilen aika hiljaista aamulla 06.15 ku avasin kuntosalin oven. Siellä saikin sitten ihan ite treenailla ja kuunnella sitä radiokanavaa mitä halus. Uudelleen sanoi teletapit, huomeaamuna jatketaan.

Olipa ihana viikonloppu, ilmojen suhteen ja muutenkin. Äitini on ostanut digikameran ja se oli minulla testattavana ja minähän otin kuvia...tässä parhaimpia.

Aika kaukaa otettu kuva (zoomi loppu jo) Alposta jolla on kiirus "äiteen" luo..

Alpo nautiskelee keväästä (pallittomana, heh)

Iiro, melkein 11v asettui kuvattavaksi ja otti aurinkoa

Jotain näissä vanhoissa koirissa sitten vain on *ihana* Onhan se kuivunut ja karva haalistunut (varsinkin ku olen sitä furmistellu), mutta reipas se on silti vielä niin mieleltään kuin liikkeiltäänki.

Riihiketo joka on KUIVA...mä uhkasin hirttää munista sen joka ajaa tähän keväällä traktorilla ennen kuin maa on kuivunut...no jotku kyntöjälet siitä kuitenkin jo löytyy...tosin ei kait niitä lasketa ku ne on auton ;) Ja meidän uus puuliiteri, TÄYNNÄ puita.

Lauantai päivä (se kaunein osuus) menikin sitten Kaustisella Koetoimitsija 1 kurssilla. Sunnuntaina siivosin Siitan tarhan ja vaihdoin kesäaluset sille koppiin. Eli laitoin puukuidun tillalle tavallisen makuualustan. Pesin myös kopin ikkunan, se olikin jo siinä kunnossa, että ei läpi nähny, joku vähän hangannu nenäänsä siihen. Sit me myös aloitettiin Siitan kanssa yhdessä juoksu harrastus. Markus saa nyt luvan lenkkeilyttää Iiroa ku loppu nuo hiihtokelit. Mulla on Siita vetovyössä kiinni ja me käydään lenkillä kahdestaan. Kaksi aurusviitan väliä hölkätään ja yksi kävellään. Tarvis varmaan ostaa juoksulenkkarit?? En mä kyllä ois koskaan uskonu että MINÄ juoksen ja vielä ihmisten ilmoilla

Pyörittäähän se, vaikka välillä haluis että pysys nyt hetken paikoillaan ja antas minun olla...

Tänä viikonloppuna tuuli on kyllä sitten pyörittänyt ihan kaikkea. Se siitä kauniista keväästä. Perjantaina olin trimmauskurssilla. Iiro osallistui myös. Mullahan on jo tästä beaglen trimmauksesta pitkät perinteet ja olen siinä jos nyt ei aivan kansainvälisesti niin maanlaajuisesti siitä tunnettu Ei vaan, Iiro osallistui Furminaattori esittely osuuteen. Mä näytin että kuinka kätevä kapistus se on ja miten se toimii. Toimi se silloin, mutta tänään ku anoppi yritti sitä niiden kissaan niin sehän ei enää toiminut. En tiedä mikä siihen tuli, ihan niin ku se ois tylsyny/vaihtunu yhden yön aikana?

Iiro trimmauskurssin mallioppilaana

Lauantaina meninkin sitten  Kannukseen. Minua pyydettiin pikakomennuksella mätsäriin tuomariksi. Minähän lähdin ku paikkakin oli sisähalli. Ulkona olikin sitten sellainen kevät myrsky, että otan osaa ja voi voi niitä satoja ja taas tuhansia ihmisiä jotka 18.4 viettivät päivänsä ulkonäyttelyssä. Mätsärissä BIS 1 oli Skotlannihirvikoira ja BIS 2 Dreeveri jolla heilui häntä niin iloisesti, positiivinen kokemus.

Iirolla oli niin kylmä, että sen piti päästä peiton alle nukkumaan

Alpo on kans kekkuloinu sisällä, ulko-ovella se käy heittämässä sadasosa sekunnissa uukkarin takaisin, eihän tuonne myrskyyn kukaan mene.

Sunnuntai aamuna, kirjaimellisesti karkasin Pyhäjärven näyttelyyn. Mulla ei ollu lupaa eikä autoa (se ku on moottori remontissa), mutta niin mä vaan hiplasin käyntiin tuon lava-auton pihalta ja kaasutin näyttelyyn naapurikuntaan. Tuttujahan siellä oli koko kentura täynnä. Kehäsihteerinä, sihteeriharjoittelijoina, koiranesittäjinä ja muuten vain turisteina. Menihän se päivä näinkin, ilman koiria. Mä en kyllä ehtiny sanoa kuin päivää, niin mulle tuli koira esitettäväksi. Konsta Koposelta saatiin sitten näyttelytalutin lainaan, sellainen jolla mä halusin esittää. Tultiin pojan kanssa hyvin juttuun ja eka kerran meillä oli "yhteisiä juttuja" kehän reunalla, eikä vaan koiralla niitä omiaan EH1 tuli ja saatiin kyllä juosta ihan aamulenkin verran Lehtisen kehässä. Tuskin olisin viime syksyn kiloilla jaksanutkaan.

Testailin äidin uutta kameraa,sekä se että hädlättävä sanoivat yhtä aikaa yhteistyö ja avunantosopimuksen irti ja tässä tulos

Miettii syntejä syviä...

Tämän eläimen kans on taas kerran otettu yhteen. Milloin kissa menee väärästä kohtaa sen ohi, milloin Iiro. Tänä iltana viimeksi se kävi Iiroon käsiksi ku pappa käveli keittiöstä pois ja nähtävästi katsoi nurkkasilmällä Siitan jo tyhjäksi nuolemaa kuppia. Sen verran vanha ja viisas Iiro jo on, että ei se lähelle edes kävele. Mä en käsitä missä se ihana juniori beagle narttu on, mikä mulla vielä joskus oli. Tää nykyinen on ihan hirviö. Osataan me pysyä pois ihmisten ilmoilta syömästä toisitenkoiria, mutta ku se lihansyönti tapahtuu  siltikin vielä  kotioloissa   Mä ymmärrän kyllä nyt niitä perheitä jotka joutuu koirasta luopumaan esim. lapsen turvallisuuden tähden. On varmasti niitäkin joilla se koirainnostus lopahtaa ku perheeseen syntyy vauva, mutta on niitäkin jotka eivät uskalla pitää ko.koiraa lapsen takia. Ei siinä, että tässä nyt ois meillä perheenlisäystä tulossa, mutta tulipahan vaan tänäkin iltana mietittyä, että mitä jos se Siita ois käynyt kiinni ohi konttaavaan tenavaan? Onhan meillä suurimmaksi osaksi arki aivan normaalia kahden koiran ja yhden kissan kanssa elämistä. Enemmän täällä tappelee isäntä väki kuin koirat, mutta silti,  yksikin tämmönen rähinä on liikaa.

Video näkyypi tästä....

Katsotaan josko tälle vaikeudelle saataisiin vielä se kolmaskin osa kuvattua